Parin viikon hiljaisuus takana, syystä että kiirettä on pitänyt. Oli muutto tässä välissä ja siihen sisältyen kaikenlaista hässäkkää.

Pääsiäisenä meni mulla ja Noralla koirat vaihtoon. Nora vei Tiin siis kannukseen ja jätti Vinnan mulle, ainakin kesäkuun loppuun asti.

Ei mennyt sitten alku Noralla ja Tiillä ihan putkeen. Pien pentunen meni ja sairastui kennelyskään, mitä ilmeisimmin tuliaisen toi näyttelystä :( Kauhea huoli ollut mulla kun pieni niin kovin kaukana ja tosi heikossa kunnossa. Onneksi Nora osaa hoitaa ja siellä on tuki ja apu myös lähellä. Nyt on tyttö jo paremmassa kunnossa eikä oksenna enää. Kyllä on mitta täysi noita sisänäyttelyitä! Martta saanut 2 kertaa nenäpunkin ja nyt vielä tämä. Mietin jo että veisin Tiin, uhkarohkesti alustapelosta huolimatta, maailmanvoittajaan mutta jää kyllä väliin. Ei enempää tauteja tälle vuodelle! Sawoshow on onneksi ulkonäyttely niin siellä ei pöpötkään niin pahasti tartu. Toivottavasti.

Me käytiin eilen Vinnan kanssa kokeilemassa miltä maistuu tottistelu. Hyvin tyttö mua kuunteli, ainoa vaan ettei meillä ollut heti yhteisiä käskysanoja :D Meinasinkin että jos repäisisi ja lähtisin katsomaan mölleihin mitä meillä on opittavaa, sehän se paras treeni on ;) Jos menee hyvin niin täällä on muutama tokokoe lähiaikoina johon voi mennä jos homma toimii. BH-koettakin jo mietiskelin. Enää puuttuu paksu lompakko kaikkeen harrastukseen :). Ihana pitkästä aikaa ison koiran kanssa tehdä, mä kun en ole tokossa oppinut pientä palkkaamaan ja siksi siirryttiin agilityyn. Ja sepä kyllä kivaa onkin, sekä Martasta että musta. Ehdotin Noralle että tulos tuloksesta, mä kisaan Vinnan kanssa ja se Martan mutta ei tyttö innostunut, ihmeellinen :D Johtuu ehkä siitä osin että melko alkutekijöissä on Martan opit.. ;). MArttahan ei siis ole vieläkään juoksua aloittanut, kyllä turhauttaa, maaliskuulle kuitenkin jo odotettiin. Toki hyvähän tää pidempi väli on.

Helmistä on tullut niiiiiiin ärsyttävä :D Se on rakastunut. Naapurin mitteli-miehiin. Takapihalle kun mennään niin nojailee aitaa vasten ja huokailee ja sisälle sitä ei meinaa saada millään. Oli kaverit hollilla tai ei. Helmi ei ole ikinä kestään muusta noin tykännyt kun Noran kaverin mustavalkoisesta sheltistä. Noihan saattavat olla koiran silmin samannäköisiä, siitäkö tää sitten johtuu, teinirakkaudesta :D <3 Murisi oikein mulle kun otin syliin ja kannoin sisälle kun muuten ei tullut. Vanha ämmä alkoi isottelemaan :) Helmi ja Vinna otti yhteen muuttohulinoissa. Nico oli onneksi vieressä ja sai heitettyä Vinnan kauemmaksi. Se ei onneksi hampaita käytä vaan näyttää vaan toiselle että nyt loppu ryppyily. Tarkkaan en nähnyt mitä tapahtui mutta Helmin tuntien on ollut taas kuningattarena isottelemassa. Tilanne oli ohi sekunneissa ja sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia. Säikäytti kyllä että nytkö on suhde mennyttä.

Muutto meni muuten lähes huomaamatta koirilla, eivät ole mitenkään näyttäneet että koti olisi vaihtunut. Saa nähdä mitä Tii tykkää, täälllä kun on sen Noran luona pelkäämä muovilattia. Parkettihan meillä oli ennen. Hyvä alku Noran ja Tiin treeneille meni kyllä hukkaan nyt kun Tii sairastui, levossa kun joutuu olemaan vielä pari viikkoa ainakin, tosi harmillista!