Käytiin Martan ja Tiitin kanssa silmäpeilissä ja Tiin polvet tarkattiin samalla. Molempien silmät oli kunnossa. Tiin polvet oli ykköset, kauhistelin sitä lääkärille joka lohdutti sanomalla että ei niissä vikaa ole, eivät vain ole täysin priimat. Eikä typy ole kyllä koskaan mitenkään jalkojaan oireillut. Honkkelihan tuo kyllä koipineen on :)

Tiiti on kiipinyt arvojärjestyksessä. Helmin selkään ei ole mitään asiaa eikä ollut Martankaan ennen. Nyt kyllä saa nylkytellä Marttaa rauhassa eikä toinen sano mitään. Mitään matseja täällä ei kyllä ole ollut. Tiillä on kyllä mahoton luonne. Murisee ja ärisee muille kun makaa jossain ja joku menee läheltä, jopa mulle. Lopettaa kyllä ja vaihtaa paikkaa jos kysyn asiasta. Pikku riiviö ja todella vilkas. Lelu suussa painaa aina menemään kotona ja taistelee niistä kovin.

Alusta-arkuus näyttäytyi taas tarkkipaikalla ja meni seiniä myöden ja pöytien alla. Riehaantui kyllä kun leikitin siellä mutta ei hyökkinyt kuten varmalla pohjalla eli toimintakyky ei täysin mene. Hiljaa hyvä tulee.

Perjantaina käytiin bouvier-sedän kanssa lenkillä ja otin Helminkin mukaan. Helmihän pelkää isoja koiria ja varsinkin tummia. Otettiin koirat autosta hihnassa ja voi Helmiä, häntä ei laskenut, karvat ei noussut vaan omana itsenään jolkotteli metsässä yli tunnin. Tosiaan omana itsenään, ei huolta laumasta uusissa hajuissa vaan koiraa joutui huutelemaan välillä kun hävisi omille teilleen :D Helmihän ei ole ollut koskaan laumasidonnainen vaan jo pienenä pentuna meni minne halusi, ei minne mä halusin ja perässä tuli juostua. Muistelin Helmin nuoruutta just eilen kun pääsi huomaamattani hirmu lihavaksi. Itsehän en moista edes tajunnut mutta onneksi gööttitapahtumassa eräs nainen uskaltautui tulla mulle siitä sanomaan. Ja kun aloin ympärilleni katsomaan muita koiria niin voi sitä häpeän määrää kun tajusin omaavani pienen porsaan, painoa 4 kiloa liikaa joka on hirveästi noin pienelle koiralle. Jos olisi lapio ollut olisin kaivautunut maan alle. :D Noh, sen jälkeen olen yrittänyt pitää koirat "hieman" paremmassa kunnossa. Toki ruoanvaihto tuottaa välillä ongelmia ja koira laihtuu tai lihoo hieman huomaamattani mutta mitään vastaavaa ei kyllä tule enää tapahtumaan :)

Helmi täyttää kohta 12v. En olisi pari vuotta sitten arvannut että elää näin pitkään. Nyt on tyttö ollut tosi hyvässä kunnossa, ensi vuonna taas näyttelyihin. Tuo kun selkeästi piristyy kun pääsee tapahtumiin mukaan, ylväänä tepastelee, ihana <3 . Turun kv tammikuussa on tällä hetkellä suunnitteilla Helmin ja Tiin kanssa mutta katsotaan vielä.

Juoksuja täällä taas odotellaan, Tiillä olisi toinen kohta tulossa ja Martalla astutusreissu taas edessä. Helmillä on varmaan jo lähellä kun naapurin pojat kovin innokkaina ovat perässä. Tii viedäänkin terveystarkkeihin juoksun jälkeen, toivottavasti on lonkat ja kyyneret priimaa :)