Olen tässä sivussa yrittänyt tehdä uutta blogia, tai siis jatkaa tätä mutta uudessa paikassa.

Kovin on vaikeaa näillä taidoilla mutta hiljakseen toivottavasti saan sivuja selkeämmiksi.

Uusi osoite on /http://mikinmurut.blogspot.fi/ ja sieltä tulee jatkossa kirjoitukseni löytymään :)

Ihanaa, ulkona on jo kovin vihreää. Metsässä ihana tallustaa koirien kanssa kun on valoisaa. Martalla on virtaa kun pienessä kylässä, vielä kun olisi itsellä virtaa se kaikki tuhlata ;) Typy kun ei tykkää yhtään pyöräilystä joka olisi oiva liikuntamuoto. En kyllä ole vielä tänä vuonna kokeillut, ehkä onkin eri mieltä asiasta kun viime vuonna, tai sitten ei ;)

Helmi voi hyvin, tulee mukana pitkätkin lenkit. Välimatka kasvaa kyllä välillä suureksi mutta johtuu ihan haistelu-innostaan eikä jaksamisesta. Martta yrittää riehuttaa mutta ei vanhus enää innostu. Tarttee saada pentu tänne kun Tiiti on edelleen Noran matkassa. Tii on saanut treenailla hakua, jäljestystä ja tokoa. Ulkona kun tykkää kaikkea tehdä kun ei ole häiriötekijöitä, seiniä, ovia, liukkaita pintoja, lähellä. Oli tullut typylle taas kunnon takapakkia viikonloppuna kun Nora oli reissussa Vantaalla, sen voittekin itse lukea blogistaan. Harmitus on täälläkin suuri :(. http://cheltu.blogspot.fi/2015/05/mita-sitten-kun-koiraa-ahdistaa.html

Kahden viikon päästä on näyttely pitkästä aikaa Tiillä, Nora tulee tänne typyn handlaamaan. Helmikin on ilmoitettu mutta katsotaan nyt otanko matkaan. Karva sillä on kyllä kunnossa. Martta on edelleen ihan tynkäkarvassa. Elokuussa mentäisi sen kanssa näyttelyyn, eiköhän se ole silloin edes jonnin verran taas kasvanut. En ole millekään kurssille ilmoittautunut vielä Martan kanssa, kesä kun tulee ja lomat niin turha vielä aloittaa. Sitten on taas pitkät syksy ja talvi jolloin voi harrastella.

Olen tiedustellut Ruotsista pentua. Edelleen kamala jännitys seuraavan koiran oston suhteen. Entä jos silläkin on alusta-arkuutta, voiko mulla olla niin huono tuuri? Olen jo epätoivoisena miettinyt toista rotua mutta kun en vaihtaakaan haluaisi. Sakemanni kun on ennen aina ollut niin on pieni kaipuu tullut taas rotuun. Josko sitten kun Helmistä joskus aika jättää niin sellaisen ottaisi. Ehkä. Kiva leikitellä ajatuksella :)

Me päästiin gööttien paimennustaipumustestiin, on heinäkuussa Eurassa. Sekä Tiiti että Martta pääsevät katsomaan mitä lehmien kanssa voisi tehdä. Jännä nähdä on taipumusta kummallakaan :)

Nyt valmistautumaan iltalenkkiin koirakavereiden kera :)

Tänään pääsi Helmi eka kertaa pidemmälle lenkille. Tallusteli mun kanssa reippaasti koko matkan Martan sinkoessa eteen, taakse ja ympäri, täysiä. Himpun verran energiaa tytöllä :D

Kamera oli vihdoin mukana joten tässä kuvia :

Helmi odotteli makkaraa jota ei tullut. Martalla kävi omasta mielestään parempi tuuri ja löysi jonkun maahan heittämän jämän. Voi mikä vaiva olisikaan joko syödä, polttaa tai heittää se roskikseen..

Helmi ja Martta

Tassuja ei sotketa jos ei ole pakko ;)

Typyt söpistelee, ihanaiset.

Lintutornissa, rappusia ei aristella vaan nopeasti vaan ylösalas eestaas :)

Ensin Helmistä. Helmi voi hyvin, haava on parantunut loistavasti. Ei olla toki vieläkään pitkillä lenkeillä käyty, vähän matkaa vaan pidennetty varoen. Karva on hirmu hyvässä kunnossa, johtuuko sitten leikkuusta, eforion-öljystä tai vuodenajasta, sitä en tiedä. Nyt nautitaan keväästä, kesähän on ihan tuossa nurkalla jo :)

Martta on päässyt pari kertaa mieskavereiden kanssa juoksemaan, ja virtaa piisaa. Harmi etten ole saanut aikaiseksi kantaa kameraa pitkään aikaan mukana, ei ole mitään kuvia laittaa. Pitää yrittää parantaa tapansa.

Pentusuunnitelmat on pyörähtäneet yhden pykälän eteenpäin. Kävin jo ostamassa pentukaukalon, eka hankinta. Mutta se ei ollut se juttu vaan; Uroksen omistaja on näyttänyt Vihertävää valoa mun suunnitelmilleni <3 ! En nimiä vielä tokikaan kerro, se jääköön ajankohtaisempaan aikaan mutta on juur se jota olen kovin toivonutkin jo viime syksystä asti. Ihan huippua!! Asiat voi vielä muuttua mutta sitä en murehdi nyt. Näillä näkymin siis ensi keväänä meille tulee vauvoja <3. Toki olisi hyvä jos olisi jotain näyttöä näistä Martan ainokaisista pennuista mutta eiköhän luonteista tule ainakin jotain kuulemaan,virallisia terveystuloksia kun ei välttämäti ole vielä silloin. Olen ihan täpinöissäni! Kaikkea voi vielä tapahtua mutta nyt vaan kulutetaan aikaa, pidetään kuntoa yllä ja nautitaan valosta. Ja toivotaan että kaikki sujuisi suunnitelmien mukaisesti.

Uroksessa ihastuin luonteeseen kun sen näin, ei rähjännyt muille koirille, ei häslännyt, vaan itsevarman oloisesti oli ja teki mitä siltä haluttiin. Ja onhan se kovin komeakin! :) Siskoaan olen nähnyt myös ja iski kovin muhun myös. Pentua salaa haaveilen siitäkin mutta mutta mutta. Päivä kerrallaan :D

Tää vuosi on ollut jotensakin mahtava mun elämässä. Kasvattajakurssi, pitkäaikainen haaveeni toteutui, kennelnimihakemus on vireillä, kohta mulla on sekin. Vähän muuttui nimi matkalla jota aattelin 20v sitten mutta jos vaan läpi menee niin sopii mulle kun nenä päähän. Martan sijiotussopimus saatiin päätökseen, ihanaa! Ja nyt nää pentusuunnitelmat näyttää kovin hyviltä. Jalat maassa, pää pilvissä. Itse käyn koulua ja kesän aikana on c-kortti lompakossa, sekin haave jo vuosikausia. Näin nää tuppaa haaveet toteutumaan, ei tarvitse kun vähän pinnistellä niiden eteen. Elämä on aikas ihanaa <3

Hyvää Vappua kaikille! :)

En nyt oikein tiedä. Helmi ei ole vieläkään oma itsensä. Olenko liian hätäinen tai onko jotain muutakin vikaa, en tiedä.

Leikkauksesta on nyt viikko ja 2 päivää ja Helmi ei halua lenkille. Maanantaina otin aamulenkille mukaan ja lyyhistyi kesken matkan, ehkä noin kilometrin jälkeen, ja kannoin tytön kotiin. Sen jälkeen en ole uskaltanut omia lähinurkkia pidemmälle. Kun käydään toi parisataa metriä niin Helmi menee suoraan kotona kyljelleen nukkumaan ja on aivan poikki. 

Järjellä kun ajattelee niin onhan tuo herranjestas jo vanha koira, eihän se voikaan parissa yössä toipua noinkin suuresta leikkauksesta. Mutta samalla hiipii takaraivoon ajatus että josko sittenkin, josko siellä onkin jotain muutakin vikaa joka jäi huomaamatta..Tänään pakotin itseni antamaan koiralle aikaa, siis omissa ajatuksissani. Jos vielä viikon päästä on niin poikki ettei jaksa kävellä mihinkään niin huolestun uudemman kerran. Viikko on vaan niin kovin pitkä aika mulle.. :) Ja viikko lisääkin on lyhyt aika, vähän yli 2 viikkoa leikkuusta. Voi kun osaisi vaan olla ja ottaa päivän kerrallaan. 

Helmi nuolee etutassuaan, sitä missä oli piikki kun nukutettiin ja karvat ajeltu. Vähän väliä jyrsii sitä. Olen tutkinut eikä siinä mitään näy eikä tunnu. Olinhan jo lähes varma että sinne on neula katkennut.. Alkaa jo itseäkin naurattamaan nää ajatukset kun niitä kirjaa tänne ylös :D

Leikkaushaava on tosi siisti, iho ei ole yhtään ärtynyt enkä ole joutunut sitä mitenkään hoitamaan. Helmillähän on puku lähes jatkuvasti päällä. Se on tainnut alkaa ärsyttämään koiraa. Kahtena aamuna ollut vedettynä kaula-aukko mahan ympärille. On tainnut siis vetää täällä hylkeenä lattiaa myöden öisin.

Ruoka maistuu erinomaisesti. Ei siis hampaanpoisto ainakaan aiheuta minkäänsortin ongelmaa. Niin on puhtoiset hampaat nyt Hempukalla.

Entäs Martta. Toi on varsinainen Martta-Mainio. Ihana marsupilami. Taas on mun yöunet heikentyneet. Olenhan Martan kouluttanut siihen että kun mun päällä tarpeeksi pomppii ja vinkuu niin tsadaa, mä nousen ylös, päästän sen pihalle ja annan vielä ruokaakin. Mä siis olen aamuisin heräämisherkkä enkä saa enää unta jos koira tarpeeksi mua herättelee. Syyllinen löytyy peilistä, taaskin. 

Martta haluaa Kaiken Huomion. Jos joku muu sitä luulee saavansa niin ehei, Martta tulee häntä huiskien tunkien väliin kertomaan että sekin on olemassa. Miten voi olla noin iloista koiraa kun tuo. Martta ei ikinä ole kelleen vihainen. Jos joku on sille, Martta antaa hetkeksi tilaa tullen taas hetken päästä katsomaan että vieläkö ihan tosissaankaan et musta tykkää. Minähän se sitten ärähdän kyllä jos joku mun pientä kiusaa, puolustus kunnossa ;)

Kävin apteekista hakemassa koirille eforion-öljyä, josko saisi molempien turkit kuntoon. Martalla kun pennut vei/vie karvan niin yritetään tuolla auttaa kasvamaan ja Helmillä on karvanlähtö päällänsä.